|
Apilaratas Oy on pirkanmaalainen ohjelmisto- ja kaupan alan yritys, jonka erikoisosaaminen liittyy vahvasti sähköiseen kaupankäyntiin Suomessa. |
Näin onnistut verkkokaupan perustamisessa
Luku 1: Johdanto 4. Verkkokauppaa tukevat toiminnotVerkkokauppaa tukevilla toiminnoilla tarkoitetaan verkkokauppaa harjoittavan yrityksen toimintoja, jotka eivät ole aivan välttämättömiä verkkokaupan harjoittamiseksi, mutta jotka ovat ainakin osittain välttämättömiä yritystoiminnan harjoittamiseksi. Verkkokauppaa tukevia toimintoja ovat hallinto, hankinta, logistiikka, valmistus, markkinointi ja myynti. Todellisuudessa eri toiminnot limittyvät merkittävästi toistensa kanssa kahdesta syystä. Ensinnäkin verkkokauppaa harjoittava yritys on palveluyritys, jonka toiminnot ovat aina limittyneet toisiinsa enemmän kuin valmistavan teollisuuden yrityksissä. Toiseksi alle kymmenen työntekijän mikroyritysten toiminnot ovat aina limittyneet toisiinsa enemmän kuin suuremmissa yrityksissä. Verkkokauppaa tukevat toiminnot on merkitty alla olevaan kuvaan vaaleanpunaisella taustalla ja punaisella kehyksellä. ![]() Hallinto koostuu virallisista toimielimistä, jotka hallitsevat yritystä ja vastaavat yrityksen toiminnasta. Virallisia toimielimiä ovat esimerkiksi osakeyhtiössä yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yrityksen ylin johto koostuu yrityksen virallisiin toimielimiin nimetyistä henkilöistä, jotka tekevät päätöksiä, luovat strategioita ja organisoivat yrityksen toimintoja. Ylimmällä johdolla tarkoitetaan käytännössä yrityksen suurimpia omistajia, hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa. Yrityksen hallinto vaikuttaa toimielimenä yrityksen kaikkiin toimintoihin. Perinteinen linjaorganisaation on siitä havainnollinen esimerkki. Yrityksen ylin johto voi vähentää työmääräänsä palkkaamalla työntekijöitä taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, tietohallintoon ja liikejuridiikkaan. Mikroyrityksen hallinnosta vastaa usein yrittäjä itse. Esimerkiksi kommandiittiyhtiöillä ei ole virallisia toimielimiä lainkaan. Hankinnan tai hankintatoimen tehtävänä on hankkia yritykselle sen toimintaan tarvittavat raaka-aineet, tavarat ja palvelut. Kyse on arkisemmin sanottuna ostamisesta. Hankinta toimii läheisessä yhteistyössä materiaalihallinnon ja logistiikan kanssa. Hankintaan liittyvät tehtävät on mikroyrityksissä usein jaettu myynnin, tuotannon ja varaston kesken. Suuremmista hankinnoista vastaa usein yrityksen johto. Logistiikka on yrityksen toimintona vanha, mutta käsitteenä nuori. Se tarkoittaa yrityksen materiaali-, raha- ja tietovirtoja. Käytännössä se tarkoittaa raaka-aineiden ja tavaroiden, ja miksei palvelujenkin, kuljetusta sekä varastointia. Vaikka logistiikka voidaan käsitteenä ymmärtää yhdeksi yrityksen toiminnoista, on sen suhde yrityksen muihin toimintoihin läheinen ja läpileikkaava. Markkinoinnin ja myynnin tapaan logistiikka ulottuu myös yrityksen kaukaisimpiin sidosryhmiin. Logistisen ketjun toimijoita ovat raaka-aineiden valmistajat, alihankkijat, valmistajat, tukkuliikkeet, vähittäiskaupat ja loppuasiakkaat. Logistiikan tehostaminen eräs keskeinen keino tehostaa yrityksen toimintaa. Valmistus on yrityksen perinteisin toiminto. Perinteisesti valmistus on voitu erottaa sekä fyysisenä että käsitteellisenä toimintona selkeästi yrityksen muista toiminnoista. Valmistuksen automatisoinnin ja tietojärjestelmien kehityksen myötä valmistuksen suhde yrityksen muihin toimintoihin on muuttunut yhä läheisemmäksi. Sekä tavaroita että palveluja voidaan valmistaa. Esimerkiksi tietokoneohjelmistot ovat palveluja, jotka on valmistettava ennen kuin asiakkaat voivat käyttää niitä. Markkinointi rinnastetaan käsitteenä usein virheellisesti mainontaan – se on paljon muutakin. Markkinointi voidaan ymmärtää laajasti siten, että yrityksen työntekijöiden osaamisen, palvelun ja käyttäytymisen laatu vaikuttaa yrityksen laatumielikuvaan. Laajan markkinointikäsityksen mukaan kaikki on markkinointia. Suppean markkinointikäsityksen mukaan markkinointi koostuu useasta osatoiminnosta alkaen markkinatutkimuksesta ja päättyen jälkimarkkinointiin. Markkinatutkimuksella pyritään selvittämään, mille tuotteille tai palveluille on kysyntää lähitulevaisuudessa. Segmentoinnilla asiakkaat pyritään jakamaan ryhmiin, joita voidaan lähestyä samanlaisin markkinointikeinoin. Segmentointi voi tarkoittaa myös markkinoinnin keskittämistä vain yhdelle vahvalle segmentille. Asemointi tarkoittaa tuotteiden tai palvelujen asemointia suhteessa kilpailijoiden tarjontaan. Perinteisesti asemointi on tarkoittanut hinnan ja laadun asemointia kilpailijoihin nähden, mutta nykyään myös asenne- ja arvomaailma pyritään asemoimaan. Segmentointi ja asemointi johtaa markkinavalintaan. Tämän jälkeen tuotteet tai palvelut hinnoitellaan. Myyntitavasta ja jakelukanava pitää myös päättää. Markkinointiviestintä koostuu myynnistä, mainonnasta, menekin edistämisestä ja ulkoisesta suhdetoiminnasta. Näillä keinoilla pyritään tiedottamaan tuotteista tai palveluista olemassa oleville ja potentiaalisille asiakkaille. Jakelupolitiikalla pyritään varmistamaan tuotteiden tai palvelujen saatavuus. Jälkimarkkinoinnilla pyritään luomaan, varmistamaan ja vahvistamaan asiakkaiden myönteistä kuvaa yrityksestä. Myynnillä voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin myynnillä voidaan tarkoittaa mainontaa, myynninedistämistoimintaa ja ulkoista suhdetoimintaa. Tällainen myynti on osa markkinointia, tarkkaan ottaen markkinointiviestintää. Toiseksi myynnillä voidaan tarkoittaa konkreettista henkilökohtaista myyntitapahtumaa, esimerkiksi verkkokaupassa asiakaspalvelua ja tilausten käsittelyä. Henkilökohtainen myyntitapahtuma on ongelmien ratkaisemista. Asiakas ei yleensä ole kiinnostunut pelkästään hinnasta vaan enemmänkin siitä, miten tavara tai palvelu voi helpottaa asiakkaan yritystoimintaa tai tuoda asiakkaalle nautintoa. Siksi myyntitykki ei välttämättä aina ole paras myyjä. >>> Luku 5: Verkkokaupan tietojärjestelmät Copyright © Erno Penttilä |
|
Apilaratas Oy |
http://www.apilaratas.fi |
|
|
Y-tunnus: 0643557-4 |